Pitkät jutut

Tämän vuoden kokoontuminen suuntautui länsirannikolle, Turun saaristoon, ns. rengastielle 18.-20. kesäkuuta. Osallistujien määrä laski hieman viime vuodesta, mutta koskaan tuskin saadaan kaikkia mukaan. Tällä kertaan meitä oli matkassa neljä ”veteraani” kävijää.
Kokoonuimme perjantaina Kustavin Kalatuville Vuosnaisten saarelle. Taas tänä vuonna oli ”sanunamajurina ” Zoomi, joka piti huolta, että sauna oli lämpimänä muiden saapuessa paikalle. Kaikkien muiden saapuminen meni sen verran myöhäiseksi että pikaisen saunomisen ja briiffin jälkeen alkoi uni kutsua mopoilijoita.  Kaiken kaikkiaan Kustavin Kalatuvat osoittautui erittäin vieraanvaraiseksi paikaksi. 
           
Tukevan aamupalan jälkeen suuntasimme keulat kohti Heponiemen lauttaa, yhteysalus Auroraa kohti. Hieman kosteaa oli, mutta ei se juuri menoa haitannut.  Tarkoitus oli ehtiä ensimmäiselle lautalle joka lähti klo 8.10, johon hyvin ehdimme. Myöhemmin osoittautui että myöhempi lautta olisi ollut riittävä ja retkue olisi saanut nukkua pari tuntia pidempään. Kiitos matkan johtajan huonon valmistautumisen. Lautalla seilattiin Iniön Jumon saarelle Kanvikkiin, josta lyhyen ajon jälkeen taas lautalla yli Iniön saarelle,  jossa meillä olikin sitten aikaa ajella saari muutaman kerran edestakaisin ja kuluttaa aikaa. Lautta Houskarin saarelle lähti vasta klo 11.
 
Houskarin saarella ajellessa alkoi nälkä painaa ja pysähdyttiin syömään erääseen satama ravintolaan. Välillä jopa aurinko ilmestyi hetkeksi pistäytyi näkyviin, mutta pian se taas alkoi, sade. Kun kupu oli ravittu suuntasimme kohti Kittuis nimistä paikka josta lähti lautta Korpon saarelle.
Tässä vaiheessa alkoi aidon harrikka-miehen kuteet oleen jo suhteellisen kosteat, joten päätettiin ajaa suorinta tietä kohti Nauvon lossia. Nauvokin suhautettiin suorilla kohti Paraisten lossia.
Täytyy tässä väliin todeta, että vaikka monta vesistön ylitystä tuli tehtyä, on lautta/lossi yhteydet hyvin toimivia. Ei jouduttu yhtä pidempää odotusta lukuun ottamatta, juurikaan odottamaan ja kiitos sään jonotkin oli lyhyet.
 
Paraisten puolelle päästyämme ajeltiin leirintä-alueelle. Mökkiin kun päästiin sauna päälle ja saatiin kamppeet kuivumaan. Nälkäkin alkoi taas vaivaan ja mentiin syömään leirintä alueen baariin. Annokset osoittautuivat miestä isommiksi, suorastaan järkyttävän kokoisiksi. Leirintä-aluetta piti Israelilainen pariskunta, joka oli äärimmäisen palvelualtis. Hakivat jopa autolla lähikaupasta väsyneille motoristeille muutamat saunaoluet, kun baarista ei saanut ”ulos” myydä. Jälleen saunottiin ja suhteellisen aikaisin alkoi luomi jo painaa.
Leirintä-alueella tapasimme pariskunnan jonka mies henkilö oli aikoinaan ollut rt-tehtävissä ja oli jopa miettinyt tälle reissulle osallistumista, mutta retki vaimon kanssa oli vienyt pitemmän korren. Nimet ovat jo päässeet unohtumaan valitettavasti.
Sunnuntaiaamu aukesi aurinkoisena, oikeana motoristin ihannesäänä. Pakkasimme rauhassa ja söimme aamupalan leirintäalueen kahviossa. Zoomi päätti suunnata Joensuun suuntaan ja me muut Igu, Kotha ja allekirjoittanut päätettiin lähteä katsomaan RR-ajoja Alastaroon. Ravisteltiin käsiä ja päätettiin kokoontua ensivuonna uudestaan jossain päin.
Tähän päättyi tämän vuoden kokoontumisen ”virallinen” osuus ja lähdettiin jatkaa matkaa, yksi itäsuomeen ja me 3 katseleen hieman nopeampia kuskeja.


Kiitos osallistujille: Igu, Zoomi, Kontha ja allekirjoittanut jli
Erikoiskiitos Lekurille jonka vieraanvaraisuudesta  sain Igun kanssa nauttia torstai illan pe perjantai aamupäivän. Valitettavasti hän joutui jättämään reissun väliin tällä kertaa.