skip to main content

Palautetta sivustosta voi antaa Facebookissa tai Kuso- Kulkee palstalla.

Ja sit hei, sun kandee liittyy jäseneksi. Muistat vaan valita paikallisyhdistykseksi Hölkkäri On Web.

Keskinäinen epäluottamus nakertaa rauhanprosessia Kyproksella

Vuosikymmeniä jatkunut pattitilanne jatkuu Kyproksella edelleen. Viime vuosina saaren kreikkalaiset ja turkkilaiset osapuolet ovat lähentyneet, ja avanneet uusia rajanylityspaikkoja, mutta lopullista rauhantilaa ei ole saatu luotua.

YK kehottaa päätöslauselmassaan 2453 osapuolia jatkamaan neuvotteluja liittovaltion perustamiseksi. Tällä hetkellä uusia neuvotteluja ei ole näköpiirissä.

Liittovaltion perustamista ja koko rauhanprosessia varjostaa osapuolten keskinäinen epäluottamus, vaikka tilanne onkin kohentunut viime vuosina.

Vaikka tilanne Kyproksella on pysynyt vakaana jo pitkään, molemmat osapuolet ovat edelleen raskaasti aseistettuja YK:n valvoman puskurivyöhykkeen molemmin puolin.

Asiasta uutisoi YK verkkosivuillaan.

Hölkkäri valitsi strategisen johtoryhmän - ei suuria muutoksia

Kuten vuoden alussa on tapana, myös Hölkkärin johtoryhmä järjestäytyi tammikuun alkupäivinä.

Viime vuonna toiminut paketti ei suuresti muuttunut, puheenjohtajana jatkaa Tom Streng ja varapuheenjohtajana jatkaa Christian Malino.

Muut toimihenkilöt ovat:
Sihteeri: Jari Ojala
Web manager: Mikko Palosvirta
Rahastonhoitaja: Timo Järvinen
Päätoimittaja: Pekka Söderlund
Tapahtumakoordinaattori: Ismo Hämäläinen
Jäsenvastaava: Matti Lonnakko, Tom Streng varalla
Veteraani- ja vertaistukivastaava: Petri Paganus
MC Hölkkärin presidentti: Kimmo Leskinen

YK leiriin hyökättiin Malissa - ainakin 8 rauhanturvaajaa sai surmansa

Ainakin kahdeksan tshadilaista YK:n MINUSMA-operaation rauhanturvaajaa on kuollut ääri-islamistien iskussa Malissa. Myös useita hyökkääjiä on saanut surmansa tulitaistelussa. YK tiedottaa myös, että noin 20 ihmistä haavoittui.

Isku tehtiin Pohjois-Malissa sijaitsevaan Aguelhokin tukikohtaan. Leiri on 200 kilometrin päässä Kidalin kaupungista, aivan Algerian rajan tuntumassa. Kyseessä oli yksi pahimmista YK:n Mali-operaatiota vastaan tehdyistä iskuista.

Iskun tekijöistä ei ole tietoa. Oletettavasti iskijät ovat alueen islamistiterroristeja, jotka ovat aiemminkin tehneet iskuja rauhanturvaajia vastaan.

Hyökkäys tehtiin aikaisin sunnuntaiaamuna, kun asemiesten ryhmä rynnäköi useilla kulkuneuvoilla YK-leiriin.

Suomella on tällä hetkellä yhdeksän rauhanturvaajaa Malissa. Lisäksi operaatioon osallistuu suomalaisia poliiseja siviilikriisinhallintatehtävissä.

Suomessa asiasta uutisoivat YLE ja Ilta-Sanomat verkkosivuillaan.

 

Yle: Yhdysvallat vähentää joukkojaan Afrikassa

Yhdysvallat vähentää joukkojaan Afrikassa sadoilla sotilailla seuraavan kolmen vuoden aikana, uutisoi Yle verkkosivuillaan.

Yhdysvalloilla on tällä hetkellä rauhanturvaamis- koulutus- ja terrorisminvastaisia operaatioita noin 20 Afrikan maassa, ja viimeisen kymmenen vuoden aikana Yhdysvallat on lisännyt vahvasti läsnäoloaan.

Yhdysvaltojen omien sanojen mukaan syynä vetäytymiseen ovat Kiinan ja Venäjän aiheuttamat uhat maailmanjärjestykselle. Se haluaa keskittyä torjumaan niitä muualla kuin Afrikassa.

Suurin osa Yhdysvaltojen operaatioista on terrorisminvastaista työtä. Vaikka Yhdysvalloilla on sotilaita useissa Afrikan maissa, sillä on vain yksi pysyvä sotilastukikohta, joka sijaitsee Djiboutissa.

Terrorisminvastaiset operaatiot ovat tähänkin asti olleet Yhdysvaltojen pääpainopiste Afrikassa, mutta Boltonin mukaan Trumpin uusi strategia Afrikassa on terrorismin vastustaminen ja kaupankäynnin lisääminen. Tätä tehdään kuitenkin pienemmällä sotilasmäärällä.

-Amerikkalaiset eivät enää tue tuloksettomia rauhanturvaoperaatioita, Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuuden neuvonantaja John Bolton sanoi.

Trumpin hallitus on aiemmin myös vähentänyt huomattavasti kehitysapua Afrikassa.

Lue koko uutinen Ylen verkkosivuilta.

Puolustusvoimain komentajan joulutervehdys rauhanturvaajille

Suomalaiset rauhanturvaajat

Puolustusvoimat on juhlinut tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Osallistuminen rauhanturvaamiseen ja sotilaallisen kriisinhallintaan on kuulunut Puolustusvoimien toimiin jo vuodesta 1956, jolloin Suomi lähetti ensimmäiset rauhanturvaajansa Suezille. Aikojen saatossa lähes 50 000 suomalaista on palvellut yhteensä noin viidessäkymmenessä rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatiossa ympäri maailmaa. Lukujen valossa on helppo ymmärtää Suomen maine kriisinhallinnan suurmaana ja maamme vahva panos kansainvälisten ongelmien ratkaisemisessa.

Kriisinhallinnan tarve ei ole kuitenkaan maailmalla laantunut. Teidän noin neljänsadan suomalaisen rauhanturvaajan osallistuminen tälläkin hetkellä yhteensä yhdeksään joukko-, neuvonanto- ja tarkkailijaoperaatioon ympäri maailmaa kertoo kouriintuntuvasti rauhan turvaamisen ja rakentamisen tarpeesta myös tänään.

Vaatimukset rauhanturvaajia kohtaan kasvavat jatkuvasti maailman kriisipesäkkeissä. Konfliktit muuttuvat yhä monisyisemmiksi. Niihin saattaa kietoutua samanaikaisesti valtiollisia ristiriitoja ja rikollisuutta sekä taloudellisia ja poliittisia jännitteitä. Myös alueen toimijoiden määrä lisääntyy ja asema muuttuu epämääräisemmäksi. On esimerkkiksi vaikea erottaa sitä, mitä kukin osapuoli edustaa tai kenen puolella on. Kansainvälisen yhteisön edustajat joutuvat enenevässä määrin huolehtimaan omasta turvallisuudestaan, ja he saattavat myös tulla tahtomattaan vedetyiksi kiistan osapuoliksi.

Kehitys on johtanut siihen, että kansainväliset järjestöt ja valtiot pyrkivät muuttamaan kriisinhallintaa entistä kokonaisvaltaisemmaksi eli kytkemään sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan ja muut tukitoimet toisiinsa mahdollisimman lujasti. Tarvitaan niin ikään teknisempää sotilasvoimaa ja samalla kalliimpia kykyjä sekä rauhanturvaajien turvallisuuden varmistamiseksi että kohdealueeseen ja sen väestöön kohdistuvan tehtävän toteuttamiseksi. Kaiken toiminnan takana on aina ihmiset. Myös rauhanturvaajien osaamiseen, niin sotilaalliseen kuin kulttuuriseenkin, kohdistuu lisääntyviä vaatimuksia.

On oikeutettua todeta, että pääosa mainituista haasteista on kyetty ottamaan Suomen kriisinhallintajoukoissa huomioon ennakoidusti. Operaatioihin on kyetty lähettämäään osaavia ja motivoituneita sekä riittävällä henkilökohtaisella ja joukkokohtaisella materiaalilla varustettuja joukkoja. Ne ovat pystyneet vastaamaan sekä oman arviomme että saadun ulkopuolisen palautteen perusteella hyvin toiminta-alueen vaatimuksiin. On kuitenkin selvää, että meidän tulee olla koko ajan valppaina muutoksille, kohdistuvatpa ne materiaaliin, toimintatapoihin tai osaamiseen.

Suomalaisten työtä rauhan turvaamiseksi ja rakentamiseksi tarvitaan tulevaisuudessakin. Te rauhanturvaajat jatkatte ensi vuonna Suomen edustajina yhteensä kymmenessä kriisinhallintaoperaatiossa Afganistanissa, Israelissa, Irakissa, Kosovossa, Kuwaitissa, Libanonissa, Malissa, Somaliassa, Syyriassa ja Välimerellä. Kiitän teitä merkityksellisestä työstänne maailman kriisialueilla ja antamastanne panoksesta rauhan eteen.

Toivotan teille rauhallista joulun aikaa ja menestystä vuodelle 2019.

 

Puolustusvoimain komentaja

Kenraali Jarmo Lindberg

Kuso Kulkee

In the service of peace