skip to main content

Palautetta sivustosta voi antaa Facebookissa tai Kuso- Kulkee palstalla.

Ja sit hei, sun kandee liittyy jäseneksi. Muistat vaan valita paikallisyhdistykseksi Hölkkäri On Web.

– Kansainvälistä kriisinhallintatoimintaa ei saa supistaa puolustusvoimien säästöohjelmassa, näin totesi Maanpuolustuskorkeakoulun strategianlaitoksen pääopettaja komentaja Juha-Antero Puistola vieraillessaan Niinisalossa järjestetyssä Rauhanturvaseminaarissa viikonloppuna.
Puistolan mukaan kriisinhallinnan rahoituskehys on niin pieni, etteivät säästötoimet vaikuta suurestikaan kansainväliseen toimintaan. Kansainvälisen toiminnan hyödyt ovat sen verran suuret, ettei toiminnan supistamisessa olisi mitään järkeä.
– Kriisinhallinnalla on paljon annettavaa Suomelle. Siinä meillä on enemmän voitettavaa kuin hävittävää. Se ei ole oikea paikka säästää.
Puistola oli varsin vaitonainen puolustusvoimien säästökuurista.
– Aikamoiset paineet meille on asetettu, mutta siihen pitää vain sopeutua. Poliitikot tekevät päätökset ja puolustusvoimat kantaa oman vastuunsa.

Juha Puistola kriisinhallinnan keskiössä. Kuva: Kimmo Wirén

Libanoniin seuraavaksi?
Suomella on tällä hetkellä 250 rauhanturvaajaa tai sotilastarkkailijaa seitsemällä eri operaatioalueella. Määrä on Suomen mittakaavassa varsin pieni. Menneinä vuosina määrä on ollut huomattavasti suurempi. Juha-Antero Puistola uskookin, että uudelle operaatiolle olisi tilausta.
– Libanonissa on tällä hetkellä valtava kysyntä rauhanturvaajista. Suomessa on siitä jonkin verran myös keskusteltu. Uusi operaatio lisäisi suomalaisten osallistumista kansainväliseen toimintaan merkittävästi.
Puistola ei suoralta kädeltä osannut sanoa, mikä olisi uuden operaation miesvahvuus.
– Rauhanturvaajien määrä riippuu aina tehtävästä. Komppanian vahvuinen osasto, eli noin sata miestä olisi hyvä määrä, totesi Puistola.

Muuttunut toimintatapa
Mediassa on paljon puhuttu siitä, että Suomen pitäisi osallistua riskialttiin Afganistanin ISAF-operaation sijaan perinteisiin rauhanturvatehtäviin. Juha-Antero Puistolan mukaan perinteinen toiminta on kuitenkin taakse jäänyttä elämää.
– Perinteistä rauhanturvaamista ei oikeastaan ole enää olemassakaan. Tällä hetkellä puhutaan kolmannen sukupolven rauhanturvaamisesta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että operaatiot ovat riskialttiimpia, niissä käytetään enemmän voimaa ja ne ovat aikaisempia operaatioita kalliimpia. Tämän asian on todennut myös YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon, kertoi Puistola.
Afganistanista Suomi ei ole Puistolan mukaan vetäytymässä vielä useampaan vuoteen.
– Kansainvälinen yhteisö on asettanut tavoitteekseen, että Afganistanista voitaisiin vetäytyä vuonna 2014. Tavoite saavutetaan kun maan turvallisuustilanne on riittävän hyvä. Suomi vetäytyy operaatiosta kansainvälisen yhteisön mukana.


Juttu julkaistiin myös Kankaanpään Seudussa 24.10.2011.

In the service of peace