Viikon aikana olemme saaneet lukea Israelin ilmavoimien tekemästä ilmatilaloukkauksesta Syyrian pohjoisosissa. Syyria toi asian julki, jossa se väitti ilmatorjuntansa ajaneen tiehensä IAF:n koneet. Israelin hävittäjät joutuivat pudottamaan pomminsa keskelle erämaata ja pakenemaan. Hieman myöhemmin Turkki julkaisi kuvan hävittäjän polttoainesäiliöstä, jonka väitetään olevan peräisin IAF:n koneesta tuossa operaatiossa.
Lisäpolttoaineen säiliö kyllä näyttää varta vasten paikalle tuodulta – ei suinkaan ilmasta pudotetulta. Missä ovat kuvat pudotetuista ammuksista tai muista polttoainesäiliöistä?
Propagandasota siis jyllää. Aluksi Israel ei kommentoinut asiaa millään lailla, mutta vaivihkaa tietoja on julkisuuteen vuodettu. Lähinnä Yhdysvaltain suunnalta. On arvioitu, että Israelin hävittäjät olivat tekemässä joko ilmatiedusteluja uusista (Syyrian / Iranin) ydinaseiden valmistuspaikoista, tuhoamassa Hizbollahille korvamerkittyä aseiden salakuljetusta tai kokeilemassa Syyrian uusia Venäjältä saatuja ilmatorjuntajärjestelmiä.
Toisaalta siinä ei ole mitään uutta tai ihmeellistä, että IAF:n koneet lentelevät naapurivaltioden alueilla. Näinhän on tapahtunut jo vuosikymmeniä. Syyrian ilmatorjuntakin on näitä lentoja aina muistanut hieman ampua sinnepäin – tarkoituksenaan ei suinkaan ole osua Israelin koneisiin. Ei alasampumisia tapahtunut nytkään. Jos olisi oikeasti ollut tarkoitus estää israelilaiskoneita, niin miksi Syyrian ilmavoimat eivät lähettäneet MIG-koneitaan tilanteeseen?
Erikoista tässä tapauksessa kuitenkin on, että Syyria on asian nostanut tapetille. Syyria veikin asian ylimmälle taholle eli YK:lle. Ikään kuin vastavetona Yhdysvaltojen sinänsä salaisille suunnitelmille hyökätä Iraniin ja saada katse kääntymään taas arabimaailman puolelle. Pentagonin masinoimaa ylivoimaista propagandakoneistoa vastaan on vaikea taisteilla samoin asein. Yritettävä kuitenkin on (katso kuvaa uudelleen).
Tavanomaisin asein arabiyhteisö ei myöskään pärjäisi. Kysehän on vain siitä, millä aikataululla ”länsiliittouma” Iraniin hyökkää – varsinkin kun sotaharjoituksena käyty viime vuoden Libanon-sota meni niinkin huonosti kuin se meni. Samaan aikaan uutisoitiin, että Yhdysvallat on rakentanut uuden tukikohdan Irakin ja Iranin vastaiselle rajalle.
Kävikö IAF ylipäätänsä lentelemässä Syyrian pohjoisosissa? Kansainväliset tietotoimistot ja mediatalot ovat jopa kertoneet niiden koneiden olleen F-15i –koneita. Yhtenä tarkoituksenaan selvittää lentoreittejä Israelista Iraniin. Muitakin lentoreittejä kerrotaan suunnitelleen; vaikkapa suoraan Jordanian yli tai eteläkautta koukaten. Ja missäpä niitä länsiliittoumalle ystävällismielisiä tankkauspaikkoja taas olikaan? Vai paljastiko Syyria yhden sotilasstrategisesti merkittävän väylän?
Israelin ja Syyrian välinen konflikti tulee kuitenkin asettaa oikeaan perspektiiviin. Vaikka maat ovat teknisesti edelleen sodassa keskenään, nämä insidentit ovat vain pieniä siirtoja suuremmassa shakkilaudassa. Arabiyhteisöllä on erittäin pienet mahdollisuudet vastata tai vastustaa maailmaa johtavaa valtiota, jolla on myös arabiyhteisön liittolaisia. Kyse on hegemoniasta
