Uutiset

Suomen osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan Afganistanissa on jatkunut jo miltei viisitoista vuotta. Operaatiosta on saatu arvokasta kokemusta, jota on voitu hyödyntää kotimaan puolustuksessa. Operaation poliittista hyötyä arvioitaessa ulkoministeri Timo Soinilla (ps.) on selkeä näkemys osallistumisen vaikutuksesta.

-Afganistanin operaatioon osallistuminen on ollut meille lippu NATO-pöytiin, sanoo Soini.

-Samalla olemme kiinnittyneet osaksi läntistä yhteisöä.

NATO-kokouksiin osallistuminen on tuonut mukanaan myös merkittävän käytännön edun. Kokoukset ovat tarjonneet tehokkaan väylän kansainvälisessä politiikassa merkittävien henkilökohtaisten suhteiden luomiseen.

-Ihan hihasta nykäisemällä voi saada kymmenen minuuttia aikaa henkilöltä, jonka tapaaminen muuten olisi erittäin vaikeasti järjestettävissä, kertoo Soini korostaen kansainvälisten yhteyksien tärkeyttä Suomelle.

Osansa Suomen kansainvälisen aseman rakentamisessa ovat tehneet myös rauhanturvaajat. Soinin mukaan Suomen kuusikymmentä vuotta jatkunut rauhanturvatyö on avannut historiansa aikana uusia yhteyksiä ja tukenut Suomen poliittisia tavoitteita.

-Kun Suomi aloitti rauhanturvaamisen Suezilla ja Kyproksella olimme vielä köyhä, periferinen ja tuntematon maa. Vuosien saatossa olemme hankkineet hyvän nimen ja meistä on tullut haluttuja kumppaneita kansainvälisessä toiminnassa. Tämä kaari on kestänyt aina meidän päiviin asti, toteaa Soini.

Esimerkkinä edelleen jatkuvasta vastuunkannosta ulkoministeri mainitsee päätöksen UNIFIL-joukkojen lisäämisestä Libanonissa. Tällä toimenpiteellä Suomi vastasi Ranskan avunpyyntöön Pariisiin kohdistuneiden terrori-iskujen jälkeen. Samaan aikaan kahta pienempää operaatiota (UNMOGIP ja ATALANTA) ollaan ajamassa alas Suomen osalta. Kokonaisuutta ajatellen Soinin mielestä sotilaallisten kriisinhallintajoukkojen määrä tulisi kuitenkin säilyttää vähintään nykyisellä tasolla. Toiminnan asema osana turvallisuuspolitiikkaamme tuskin tulee horjumaan tulevaisuudessakaan sillä rauhanturvaamista arvostetaan Suomessa laajalti poliittisesta taustasta riippumatta.

Kansallisen puolustuksen osalta Soini näkee, että olemme säilyttäneet mielessämme historian opetukset. Meillä on edelleen suureen reserviin perustuva armeija ja vahva maanpuolustustahto. Tämä on huomattu myös maamme rajojen ulkopuolella.

-Monet ulkoministerit ovat tulleet sanomaan minulle, että teillä on suorituskykyä, kertoo Soini.

Puolustuskyvystä on pidettävä kiinni myös jatkossa. Soini haluaakin puolustukseen suunnattuja määrärahoja korotettavan. Lisäksi on löydettävä rahat lähitulevaisuuden suuriin asehankintoihin laivaston ja ilmavoimien osalta.

Afganistanin tulevaisuuden osalta ulkoministeri Soini pelkää maan tilanteen jäävän muiden konfliktien, kuten Syyrian ja Ukrainan, varjoon. Hän ei jaa joidenkin viljelemää ajatusta "antaa toisten sotia sotansa".

-Me emme saa antaa Afganistanin luisua vanhan hallinnon alaisuuteen. Se olisi katastrofi.

Suorina seurauksina tilanteen päästessä luhistumaan Soini näkee ulkomaille suuntautuvan pakolaisaallon ja naisten aseman romahtamisen maan sisällä. Tällaisen tapahtumien kulun estäminen on myös suomalaisten etu. Suomi aikookin jatkaa monipuolista osallistumistaan Afganistanissa suurlähetystön, siiviilikriisinhallinnan ja sotilaallisen kriisinhallinan kautta.

Asiasta uutisoi Puolustusvoimat verkkosivuillaan.