Rauhanturvaajaksi lähteminen kävi kankaanpääläisen Tomi Kootan mielessä jo armeijassa. Yrittäjänä toimiminen kuitenkin esti lähtemisen välittömästi varusmiespalveluksen jälkeen.
Muutaman vuoden kuluttua Koota siirtyi yrittäjän toimista työntekijäksi, samalla rauhanturvaaminen pulpahti uudelleen mieleen. Koota laittoi hakupaperit sisään ja tuli lopulta kutsutuksi Tshadin rauhanturvaoperaation koulutukseen.  Maaliskuun alussa Koota lensi muun vaihtomiehistön mukana Keski-Afrikassa sijaitsevaan Tshadiin.
– Rauhanturvaajaksi lähtemisestä keskustelin tyttöystäväni kanssa ja hän suhtautui asiaan avoimin mielin. Työpaikalla suhtautuminen oli erittäin positiivista. Olen ensimmäinen työntekijä, joka meiltä on lähtenyt rauhanturvaajaksi, kertoi Tomi Koota.

Maaliskuun alussa Koota lensi muun vaihtomiehistön mukana Keski-Afrikassa sijaitsevaan Tshadiin.Köyhyys yllätti

Vajaan kahden kuukauden aikana on ehtinyt tapahtumaan kaikenlaista. Suurin asia mikä yllätti Kootan oli köyhyys, jossa paikalliset ihmiset asuvat.
– Ihmiset asuvat täällä olkimajoissa ja kulkevat ilman kenkiä. He elävät äärimmäisessä köyhyydessä, kertoi Koota.
Mieleenpainuvimpia tapahtumia tähän mennessä ovat olleet pitkälle suuntautuvat partiomatkat.
– Täällä ei ole tiestöä juuri lainkaan. Ajonopeus on noin 15 km/tunnissa. Pitkillä partiomatkoilla joudumme yöpymään savannilla, mikä on sinällään varsin mieleenpainuva kokemus. Pitkät partiot ovat myös lyhyitä huomattavasti rankempia.

Kotiinpaluu aikaistui

Suomalaiset vetäytyvät Tshadista kesäkuun alussa. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että neljän kuukauden sopimuksella Tshadissa oleva Koota palaa kotiin hieman suunniteltua aiemmin.
– Tottakai se vähän harmittaa, mutta on siinä hyviäkin puolia. Siskoni menee naimisiin kesäkuussa ja lähdön aikaistuttua pääsen osallistumaan häihin. Tyttöystävääkin on jo kova ikävä, joten nyt näen hänet hieman odotettua aiemmin, totesi Tomi Koota.
Kesäkuussa vetäytyminen vaatii kotiinpalaavilta rauhanturvaajilta viimeisen voimanponnistuksen.
– Tulimme tänne lentäen, mutta lähdemme ajaen. Koska koko suomalaisten osasto vetäytyy, pakkaamme kaikki tavarat ajoneuvoihin ja ajamme aavikon halki noin 1000 kilometrin matkan. On arvioitu, että matkaan kuluu aikaa noin viikko.

Vaikea ilmasto

Tshadissa oleville suomalaisille suurin haaste on ilmasto. Huhtikuun puolivälissä lämpötilat nousevat pahimmillaan yli 50 asteeseen yölämpötilankin ollessa reilusti yli 20 asteen.
– Parin ensimmäisen viikon aikana join päivittäin yli kymmenen litraa vettä. Nyt elimistö on jo ehtinyt sopeutumaan kuumaan ilmastoon ja vettä kuluu enään 5–7 litraa päivässä, kertoi Tomi Koota.
Suomalaiset ovat kehittäneet vapaa-ajalle kattavat kuntoilumahdollisuudet.
– Leiristämme löytyy hyvä kuntosali ja lentopallokenttä. Pelasimme taannoin pesäpallo-ottelunkin irlantilaisia vastaan. Voitimme sen jaksoin 2–0. Olisihan se vähän noloa ollut jos olisimme hävinneet, totesi Koota.
Suomalaiset pitävät yhteyttä kotiin pääosin internetin välityksellä. Postin kulku on epävarmaa ja hidasta.
– Viime jouluna Suomesta oli lähetetty joulupaketteja postin kautta. Perille ne olivat tulleet helmikuun puolivälissä, joten posti ei täällä maailman kolkassa ole se kaikkein paras yhteydenpitotapa.

In the service of peace