Suomella on pitkät perinteet kansainvälissä kriisinhallinnassa. Rauhanturvaajiemme työ on luonut vankan tuen toiminnallemme inhimillisemmän ja oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Kymmenettuhannet suomalaiset ovat toimineet vuosikymmenten kuluessa kriisinhallintatehtävissä rauhan, turvallisuuden, kehityksen sekä ihmisoikeuksien edistämiseksi.
Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusjulistus täytti 60 vuotta pari viikkoa sitten, 10. joulukuuta - samana päivänä, kun presidentti Ahtisaari vastaanotti Nobelin rauhanpalkinnon. Suomalaisina voimme olla ylpeitä siitä, että kansakuntamme on saanut arvokkaimman mahdollisen tunnustuksen maailman rauhan rakentamisessa. Yhtä lailla olemme ylpeitä siitä arvokkaasta työstä, jota te - sadat suomalaiset - tälläkin hetkellä teette sotilas- ja siviilikriisinhallintatehtävissä Euroopassa, Aasiassa, Lähi-idässä ja Afrikassa.
Suomen vahvuus kansainvälisessä kriisinhallinnassa on korkeatasoinen osaaminen. Tätä osoittaa myös teidän toimintanne kuluvan vuoden aikana kriisialueiden vakauttamiseksi. Työnne tuloksena moni perhe elää rauhallisempaa ja turvallisempaa arkea. Olette edustaneet maatamme kunnialla.
Te olette tottuneet kotimaassanne sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Myös kriisinhallinnassa meidän on kiinnitettävä huomiota siihen. Syksyllä Suomi sai valmiiksi oman kansallisen toimintaohjelmansa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman ”Naiset, rauha ja turvallisuus” toteuttamiseksi. Ohjelman tavoitteet ovat käytännönläheisiä ja kuuluvat osana kriisinhallintatoimintaamme. Tällä hetkellä sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin osallistuvista on naisia noin kaksi prosenttia. Tämäkin on enemmän kuin asepalveluksessa olevien naisten määrä, joka on prosentin luokkaa. Siviilikriisinhallinnan alalla naisten osuus on kuitenkin lähes kolmannes. Tehtävissänne tapaamastanne paikallisväestöstä suurin osa on usein naisia ja lapsia. Mutta oli kyse miehestä tai naisesta tulee hänen kohdella muita sukupuolten välistä tasa-arvoa kunnioittaen.
Ensi vuoden aikana Suomien kriisinhallinnan painopisteinä säilyvät Kosovo ja Afganistan. Lisäksi valmistaudumme jatkamaan Tshadissa lähivuosien ajan.
Monimutkaiset kriisit vaativat kokonaisvaltaista lähestymistä ja pitkäjänteistä sitoutumista kriisinhallintaan. Tilanne Balkanilla on tästä hyvä esimerkki. Pitkäkestoisen, sotilaallista voimaa vaatineen toiminnan jälkeen turvallisuustilanne on merkittävästi parantunut. Nyt auttamisessa voidaan siirtyä seuraavaan vaiheeseen eli yhteiskunnan rakentamiseen. Kansainvälisen yhteisön läsnäolo on edelleen tarpeen, mutta toiminnan luonne ja painopiste on muuttumassa sotilaallisesta suojaamisesta ja siviilitoimijoiden tukemisesta selkeämmin siviilikriisinhallinnaksi. Myös Suomi lisää siviiliasiantuntijoiden määrää Balkanilla. Kriisinhallinnan kokonaisvaltaisen lähestymistavan myötä myös kansallinen poikkihallinnollinen yhteistyö on tiivistynyt.
Kuluvan vuoden aikana Suomi osallistui toisen kerran Euroopan unionin taisteluosaston päivystysvuoroon. Puolen vuoden ajan noin 150 miestä ja naista oli viiden päivän lähtövalmiudessa. Joukkoja ei tarvinnut käyttää, mutta olette olleet merkittävällä tavalla kehittämässä Suomen kriisinhallintaosaamista ja samalla kansallista puolustuskykyä.
* * *
Joulun keskeinen sanoma on rauha ja hyvä tahto. Te jaatte tätä sanomaa työssänne vuoden jokaisena päivänä. Monet teistä ovat tälläkin hetkellä suorittamassa palvelustehtäväänne. Joulunne on erilainen, mutta varmasti mieleenpainuva.
Kiitän lämpimästi teitä kaikkia vuoden aikana tekemästänne vaativasta ja tärkeästä rauhantyöstä. Haluan samalla kiittää myös kotimaassa toimivia taustajoukkoja arvokkaasta tuestanne kansainvälisissä tehtävissä toimiville henkilöille.
Toivotan teille ja läheisillenne levollista joulua sekä onnellista uutta vuotta 2009.