Paljon melua tyhjästä. Se oli meikäläisen ensimmäinen ajatus kun kävin tutustumassa Arrow 16-harjoitukseen. Kyseessä on maavoimien mekanisoitu harjoitus, joita pidetään jokaiselle saapumiserälle, eli kaksi kertaa vuodessa. Nyt vain harjoitukseen osallistui suomalaisten varusmiesten ja reserviläisten lisäksi yksi amerikkalainen komppania.
Yhdysvaltain armeijan vanhimman yksikön osallistuminen sotaharjoitukseen Suomessa oli totta kai iso mediatapahtuma. Allekirjoittaneen lisäksi mediapäivään osallistui 17 muuta toimittajaa/kuvaajaa lukuisista kotimaisista medioista. Edellisen kerran vastaava mediahässäkkä oli Niinisalossa silloin, kun presidentti Tarja Halonen tuli seuraamaan vastaavaa harjoitusta Pohjankankaalle. Aikaa tästä on kulunut jo useampi vuosi.
Nyt amerikkalaisten joukko-osasto, joka osallistui jo Gettysburgin taisteluun sikäläisessä sisällissodassa, Sommen taisteluun 1. maailmansodassa ja Normandian maihinnousuun 2. maailmansodassa, aiheutti todellisen mediamyrskyn. Itse asiassa se aiheutti isomman mylläkän kuin presidenttitason vieras. Silloin Halosen vierailu oli vain mediatapaus, amerikkalaisen komppanian harjoittelu Natoon kuulumattoman Suomen maaperällä oli kansainvälisesti huomioitu poliittinen kannanotto. Vaikka amerikkalaiset osallistuivat tavalliseen Suomen armeijan harjoitukseen osana harjoitusjoukkoja, moni on tehnyt tästä omat poliittiset johtopäätöksensä.
Nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa amerikkalaisten maajoukkojen harjoittelu Suomessa antaa oman signaalinsa Suomen suhtautumisesta Natoon. Ainakin poliittisten toimijoiden mukaan.
Mutta muistaako kukaan tässä vaiheessa kyseessä olevan mekanisoidun harjoituksen päätarkoitusta? Eli kansallinen puolustus. Puolustusvoimien edustajat, maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Seppo Toivosta myöden vakuuttivat medialle, että tässä harjoituksessa ajetaan ennen kaikkea kansallisen puolustuksen etua. Kukaan ei heittänyt Nato-korttia, kukaan ei puhunut maailmapoliittisesta tilanteesta. Tuskin harjoitukseen osallistuva varusmieskään miettii, että nyt pelataan kansainvälistä peliä.
Oli amerikkalaisen komppanian osallistuminen harjoitukseen sitten maailmanpoliittinen kannanotto tai kansallinen puolustuksen vahvistaminen, yksi asia on varma: ammattiarmeijan osallistuminen sotaharjoitukseen antaa siihen osallistuville sotilaille paljon enemmän kuin tavallinen harjoitus. Kansainvälinen harjoitus korostuu jo pelkästään radioliikenteessä, mikä ainakin osittain pitää tehdä englanniksi.
Moni harjoituksen johtoon kuuluvista henkilöistä totesi, että amerikkalaiset ovat hämmästyneitä suomalaisten varusmiesten ja reserviläisten asenteesta, ilmapiiristä ja osaamisesta. Ammattiarmeijan taso ei eroa juurikaan suomalaisesta varusmiesarmeijasta. Asennepuolella taidetaan olla jopa edellä. Iso sulka siis varusmieskoulutuksen hattuun.
