Suomi on osallistunut ISAF- (International Security Assistance Force) operaatioon vuodesta 2002 lähtien. Suomalaisia rauhanturvaajia on palvellut niin monikansallisissa esikunnissa, operatiivisissa tehtävissä, tukitehtävissä, kuin neuvonantajinakin. Suomalaisten sotilaiden osallistuminen ISAF -operaatioon on mukautunut operaation vaatimuksien ja Afganistanin omien turvallisuusviranomaisten kehittymisen myötä.

ISAF- operaation alkuvaiheessa suomalaisten toiminnan painopiste oli Afganistanin pääkaupungissa Kabulissa. Suomalaisten päätehtävänä tuolloin oli hoitaa sotilaiden ja siviilien välistä yhteistoimintaa (CIMIC). Suomalaisosaston jäljiltä jäi satoja onnistuneita infrastruktuuriin, koulu- ja päiväkotijärjestelmään sekä lääkehoitoon liittyviä avustusprojekteja. CIMIC -toiminta tuotti omasuojaa (force protection) koko toiminta-alueellaan. CIMIC- toiminta oli myös paikallisten silmissä arvostettua ja näkyvää työtä.

Helmikuun 2006 aikana Suomalaisen kriisinhallintajoukon Afganistanissa (SKJA) painopiste siirtyi Kabulista maan pohjoisosiin. Samalla suomalaisten tehtävänkuva muuttui merkittävästi, kun joukko keskittyi Mazar-e Sharifissa ja Maimanassa PRT- toimintaan (Provincial Reconstruction Team). CIMIC- tehtävät vaihtuivat samalla tarkkailu – ja partiointitehtäviin. Kokoonpanoon perustettiin liikkuvia tarkkailuryhmiä, eli MOT- ryhmiä (Military Observation Team).

Turvallisuustilanteen kiristyttyä 2010 vuoteen mennessä tuli ajankohtaiseksi luopua MOT- ryhmistä ja tilalle tuli jääkärikomppania ja esikuntaosia. Komppaniakokoonpanoon siirtymistä edelsivät positiiviset kokemukset valmiusjoukkokoulutetuista nuorista kootun vuoden 2009 vaalivahvennusosaston jääkärijoukkueen osalta.
SKJA:n vahvuus kasvoi tuolloin lähelle 200 rauhanturvaajaa ja maantieteellisesti hajanaisesti sijoitettujen tarkkailijaryhmien korvaaminen jääkärikomppanialla paransi suomalaisten palvelusturvallisuutta. Jääkärikomppania tuki toiminnallaan Afganistanin turvallisuusviranomaisten toimintaa mm. osallistumalla Afganistanin turvallisuusviranomaisten suunnittelemiin yhteisoperaatioihin. Jääkärikomppania poistui SKJA:n kokoonpanosta vuoden 2013 keväällä.

ISAF -operaation lähestyessä loppuaan suomalaisen joukon tehtävien painopiste on siirtynyt neuvonantotoimintaan. Neuvonatotoiminnan perusperiaatteena on ollut paikallisten viranomaisten toiminnan tukeminen ja samalla on pyritty antamaan paikallisille viranomaisille valmiuksia suunnitelmalliseen ja kestävään toimintaan ulkopuolisen tuen vähentyessä.

Afganistanin vaativaan operaatioon osallistuminen on kehittänyt Puolustusvoimien suorituskykyjä enemmän kuin yksikään aiempi kriisinhallintaoperaatio. ISAF -operaatioon osallistuminen on kehittänyt erityisesti suomalaisten sotilasjoukkojen taistelutekniikkaa ja -taktiikkaa, pohjoismaista logistiikkayhteistyötä, psykososiaalisen tuen käytäntöjä sekä maavoimien viestinnän valmiuskäytäntöjä. Afganistanissa on lisäksi saatu hyödyllistä tietoa ajoneuvokaluston, viestijärjestelmien ja sotilaan varustuksen kehittämiseksi 2010 -luvulla.

ISAF -operaatioon on osallistunut yhteensä vajaat 2000 suomalaista.

Mikä on Resolute Support -operaatio?

Resolute Support (myöhemmin RS) on NATO -johtoinen operaatio, joka aloittaa toimintansa Afganistanissa 1.1.2015 ISAF -operaation päättyessä. RS:n tehtävänä on tukea Afganistanin hallitusta saavuttamaan ja ylläpitämään turvallista  toimintaympäristöä maan jälleenrakentamiseksi ja demokraattisten rakenteiden vahvistamiseksi, sekä avustaa keskushallinnon vaikutusvallan laajentamisessa koko maahan.

ISAF -operaation päättyessä Suomalainen kriisinhallintajoukko Afganistanissa on jo kuluvan vuoden aikana mukautunut ISAF -operaatiota seuraavan Resolute Support- operaation vaatimuksiin. Suomalaisten organisaatio on rakenteeltaan, vahvuudeltaan ja toiminnoiltaan jo tulevien vaatimusten mukainen. Suomalaisten rauhanturvaajien vahvuus on nyt noin 80 henkilöä.

RS:n tehtäviin ei kuulu taistelutoimintaan osallistuminen ja operaation tuki kohdennetaan suoraan ministeriöihin, hallintoon ja korkean tason turvallisuusviranomaisiin.

RS:n päätehtävinä Afganistanissa ovat:
· Tukea paikallisten viranomaisten työtä suunnittelun, ohjaamisen ja budjetoinnin saralla
· Varmistaa hallinnon läpinäkyvyys, vastuullisuus ja valvonta
· Hallinnon tukeminen ja henkilöstöhallinnon prosessien tukeminen; kuten joukkojen muodostaminen, rekrytointi, henkilöstöhallinto ja henkilöstön kehittäminen