Pilottijakson rahoitus vaikka omilla varoilla

Homma etenee. Komentaja Pekka Varjonen (vas.) ja toimitusjohtaja Eero Kuisma ovat tyytyväisiä siihen, miten rauhanturvaajien kuntoutuspilotti on nytkähtänyt eteenpäin. Kuva: Asko Tanhuanpää/HOW

Laitilan Terveyskodin johtaja Eero Kuisma kertoo, että rauhanturvatehtävissä vammautuneiden kuntoutus aloitettaneen Laitilassa valtakunnallisena pilottiprojektina jo tulevan huhtikuun aikana.

– Rahoitus ei ole vielä kunnossa, mutta hanke toteutetaan vaikka paikallisin varoin. Valtakunnallisesti talousasia on ollut esillä sotilastapaturma-asioiden neuvottelukunnassa, jossa on mukana myös valtiokonttorin edustus. Uutisia sieltä suunnasta voidaan odottaa maaliskuussa, Kuisma selvittää.

– Sotiemme veteraanien kuntoutukseen tämä hanke ei vaikuta millään tavoin. Veteraanit ovat jopa lupautuneet lähtemään rauhanturvaajien kuntoutuksen kummeiksi, hän paljastaa.

Suomen pitää kantaa vastuunsa

Hoito- ja kuntoutuskotien liitto aloitti Laitilan Terveyskodin johdolla neuvottelut Suomen Rauhanturvaajaliiton kanssa rauhanturvaajien kuntoutuksen järjestämisestä jo vuoden 2010 marraskuussa. Sittemmin Eero Kuisma on tavannut asian tiimoilta muun muassa kaksi puolustusministeriä eli Jyri Häkämiehen ja Stefan Wallinin.

– Kaikki ovat olleet yksimielisiä siitä, että vaativissa kriisinhallintatehtävissä vammautuneiden rauhanturvaajien kuntoutuksesta on huolehdittava. Viimeksi asiaan otti kantaa tasavallan presidentti rauhanturvaajille jouluna esittämässään tervehdyksessä. Hänen mukaansa Suomen on kannettava vastuunsa kansainvälisin tehtäviin lähettämistään miehistä ja naisista, Kuisma muistuttaa.

”Suomella on käynyt tuuri”

Rauhanturvatehtävissä vammautuneiden suomalaisten kuntoutushankkeesta järjestettiin Laitilan Terveyskodissa tiedotustilaisuus, johon ottivat osaa myös Rauhanturvaliiton uusi puheenjohtaja, kenraaliluutnantti evp Paavo Kiljunen ja puolustusvoimista komentaja Pekka Varjonen. Kiljusen mukaan ratkaisu aloittaa kuntoutus juuri vammautuneista on oikea.

– Kysymys on onneksi aika pienestä ryhmästä. Tällä hetkellä tuen tarpeessa olevia olisi ehkä reilu kymmenen. Meillä on käynyt kieltämättä tuurikin, Kiljunen sanoo.

– Jatkossa kuntoutusta voidaan laajentaa vanhemman pään rauhanturvaajiin, joista iäkkäimmät ovat tällä hetkellä jo yli 80-vuotiaita. Tärkeimmät eli sotiemme veteraanit tulevat kuitenkin aina ensin, hän miettii.